“Positiivisessa kasvatuksessa ei ole kyse yksittäisistä harjoitteista, vaan kokonaisvaltaisesta ajattelusta osana toimintakulttuuria.”
Teksti: Pekka Peura ja Elli Mannermaa
Kuva: Pixabay
7.9.2022
Kuinka positiivista kasvatusta voitaisiin jalkauttaa kouluun osaksi jokapäiväistä toimintakulttuuria? Erityisesti vielä siten, ettei se tunnu muusta toiminnasta irralliselta, työmäärää lisäävältä tai opettajia muuten kuormittavalta toiminnalta.
Koulu-podcastin vieras Kaisa Vuorinen opastaa, että positiivisessa kasvatuksessa ei ole kyse yksittäisistä harjoitteista, vaan kokonaisvaltaisesta ajattelusta osana toimintakulttuuria. Tarkoituskaan ei siis ole ujuttaa viikko-ohjelmaan uutta osiota, joka veisi tilaa oppiaineilta, vaan ujuttaa toimintatavat osaksi jo olemassa olevia rakenteita.
Kuuntele koko jakso Spotifysta tai katso video YouTubesta.
Mikä on koulussa tärkeitä?
Kyse ei varsinaisesti ole mistään uudesta ja mullistavasta, vaan yksinkertaisesti huomion ohjaamisesta siihen, mikä on tärkeää.
Kaisa Vuorisen mukaan olennaista positiivisen kasvatuksen kannalta on, että opettajat muistaisivat joka päivä, mikä koulussa on tärkeintä: Oppilaat ja heidän hyvinvointinsa. Kun opettaja tekee päätöksiä arjessa niin, että ne tukevat oppilaan hyvinvointia ja kehitystä, päästään jo pitkälle.
Aloita pienesti, etene määrätietoisesti
Positiivisen kasvatuksen jalkauttaminen kouluun lähtee siitä, että päätetään asettaa lasten ja nuorten hyvinvointi prioriteettilistan kärkeen. Koulussa on toki oleellista keskittyä oppiainetaitoihin ja niissä kehittymiseen, mutta oleellista on myös keskittyä oppilaisiin ja opiskelijoihin kokonaisvaltaisina, ei pelkästään oppivina, vaan myös tuntevina ihmisinä.
Olisi hyvä työyhteisönä miettiä, mistä kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu ja mitä pieniä arjen tekoja jokainen opettaja voi tehdä tästä päivästä alkaen yhteisen hyvinvoinnin eteen. Pienesti voidaan lähteä esimerkiksi keskustelemalla työyhteisönä, mitä jokainen opettaja voisi tehdä joka päivä edistääkseen hyvän huomaamista ja vahvuusajattelun kehittymistä.
Määrätietoisempaan toimintakulttuurin kehittämiseen on puolestaan hyvä hakea inspiraatiota ja ohjeita jo olemassa olevista käytänteistä niistä kouluista, joissa positiivisen kasvatuksen jalkauttaminen on pidemmällä.
Hyvänä tietolähteenä toimii esimerkiksi Kantvikin koulu Kirkkonummella, jossa positiivisen kasvatuksen toimintamallia on jalkautettu isommin syksystä 2020 lähtien. Tästä artikkelista löytyy heidän kokemuksensa sekä ohjeensa positiivisen kasvatuksen jalkauttamisesta kouluihin toimintakulttuurin kehittämisen ja muutosjohtamisen näkökulmasta.
Koulutusta opettajille:
Haluatko oppia työkaluja henkisesti turvallisen ja hyvinvoivan luokan rakentamiseksi?
Pekka Peuran ja Laura Jääskeläisen luoma Ryhmäyttämisen mestariksi -verkkokoulutus antaa opettajille tärkeitä ja konkreettisia työkaluja ryhmän toimivuuden, yhteistyön ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Verkkokoulutus vahvistaa opettajan ja koko työyhteisön kykyä luoda toimivia ja henkisesti turvallisia opetusryhmiä, mikä edistää työrauhaa, oppimista ja opetustyön mielekkyyttä.